Muuttujilla on ohjelmoijan keksimä nimi eli tunnus. Mikä tahansa merkkien muodostama jono ei ole kuitenkaan ole kelvollinen tunnus. Tunnuksen pitää alkaa kirjaimilla a,..,ö tai A,..,Ö tai alaviivalla tai $ merkillä ja sitä voi seurata joko kirjaimia tai numeroita. Javassa tunnus pitää aina määritellä ennen kuin sitä saa käyttää. Samaa tunnusta ei saa määritellä moneen kertaan samassa ohjelmalohkossa, eikä tunnus saa olla mikään Java -kielen varaama sana. (Tässä kurssissa pyritään välttämään skandimerkkejä tunnuksissa ascii input/output -ongelmien takia)
Esimerkki.
Kelvollisia tunnuksia:
Kelvottomia tunnuksia:
Hyvä ohjelmointityyli edellyttää, että tunnus valitaan siten, että se kuvaa mahdollisimman hyvin käyttötarkoitustaan. Tällöin ohjelmasta tulee luettavampi ja on helpompi jälkeenpäin tulkita mitä ohjelman on tarkoitus tehdä. Java tulkille ohjelmat ovat samanlaisia niihin käytetyistä nimistä riippumatta. Ohjelman semantiikka on ihmisen siihen sitoma ominaisuus, jota korostetaan havainnollisilla nimillä.
Nimeämisessä on hyvä käyttää systemaattista tapaa, joista eräs voisi olla seuraava
![]() |
muuttujan ensimmäinen kirjain on pieni |
![]() |
jokainen seuraava sana muuttujan nimessä alkaa isolla kirjaimella |
![]() |
kaikki muut kirjaimet ovat pieniä |
Esimerkiksi suutarinTyttarenPihallaKasvavanKoivunKorkeus
Lisää yleisiä muotoseikkoja voit lukea esim. osoitteesta http://java.sun.com/docs/codeconv/html/CodeConventions.doc.html.
public class d5 {
public static void main(String args[]){
for(int i=0; i<1000; i++)
System.out.print(" "+ i +" "+(char) i);
}
}
Vastaukset