 |
Mitä! Ettei ollut Internetiä? Moni asia on olemassa hissun kissun vuosia,
jopa vuosikymmeniä, ilman että siitä sen kummemmin kohistaisiin. Sitten
syystä tai toisesta tilanne muuttuu ja mikään ei ole niin kuin ennen.
Yksi tällainen hitaasti kukkaan puhjennut on Internet.

Vuonna 1969 se syntyi, Internet. Näille kolmelle kuuluu paikka syntymätodistuksessa:
1. Pentagon eli USA:n puolustusministeriö.
2. ARPA (Advanced Research Projects Agency) Pentagonin perustama tutkimuslaitos.
3. ARPANET, vuosikausia valmisteltu verkko (net = verkko), joka oli ensi
kertaa toiminnassa syksyllä 1969, minikoossa neljän koneen kesken. Siitä
kehittyi ajan mittaan nykyinen Internet.
Hankkeen motivaatiosta on kaksi käsitystä, tosi ja legenda. Kumpi on
kumpi, sitä ei tiedetä. Joko netin syntyyn liittyy sotilaallisia näkökohtia
tai sitten ei. Tarinaan sisältyvä nerokas oivallus tekee sen kuitenkin
kertomisen arvoiseksi, oli se sitten totta tai legendaa.
Ensin militääriversio:
Tavoitteena oli kriisinkestävä tiedonvälitys. Pulmana oli tiedonvälityskeskus.
Miten estää sen tuhoaminen esimerkiksi sotatilassa? Ratkaisuksi ei tullut
maan sisään kaivautuminen. Ei myöskään jääminen maan pinnalle, paksun
suojamuurin turvin. Keskus ei voisi missään oloissa tuhoutua, jos sitä
ei lainkaan olisi! Tämä hajauttaminen on edelleen Internetin keskeinen
periaate.
Sitten siviiliversio:
Netti rakennettiin yliopistojen tutkijoiden työn helpottamiseksi.
Tämä vaihtoehto vaikuttaa niin vähän dramaattiselta, että se voi hyvinkin
olla tosi. Totta on ainakin se, että ARPANETin neljä ensimmäistä tietokonetta
olivat yliopistoissa. Tuleva Internet toimi pitkän aikaa nimenomaan yliopistojen
piirissä.
Vuoteen 1983 ARPANET piti sisällään myös MILNETin. Nimi viittaa militääreihin,
joiden kontrollin kirvottua netti alkoi kehittyä avoimesti siihen vapaaseen,
jopa anarkistiseen, suuntaan joka on tunnusomaista Internetille. Osaltaan
tähän vaikuttivat ne verkot, joita oli jo 1970-luvulla liitetty ARPANETiin.
MILNETin mentyä ARPANETissä oli tuhat tietokonetta. Miljoonan raja ylitettiin
vuonna 1992. Nettiä käyttivät lähinnä tutkijat ja alan harrastajat.
Nettiä oli hankala käyttää, eikä siellä ollut sellaista sisältöä, joka
olisi suurta yleisöä kiinnostanut. Käänne oli kuitenkin lähellä. Sen ensimmäinen
elementti oli WWW-tekniikan julkistaminen 1990-luvun vaihteessa. Tavoiteltiin
Internetin parempaa saavutettavuutta. Helppokäyttöisyys oli kuitenkin
vielä käytännössä tavoittamatta.
Vuonna 1993 se sitten tapahtui, ensimmäinen graafinen WWW-selain julkistettiin.
Uusi selain, Mosaic, teki netistä kertalaakista uuden näköisen. WWW kasvoikin
vuonna 1994 peräti lähes 350 000 prosenttia. Seuraavaksi oli vuorossa
vieläkin saatavilla oleva Netscape WWW-selain, joka syrjäytti harrastajien
kehittämän Mosaicin.
- Käynnistä WWW-selaimesi. Oma selaimeni käynnistyy heti komentoa odottaen.
Osoiterivillä on teksti about:blank (tyhjä).
Sinun selaimesi käynnistyy melkein varmasti Internet-yhteyden tarjoajan
eli operaattorin sivulle. Tai sitten Microsoftin kotisivulle. Ehkä olet
pitänyt tätä väistämättömänä. Sitä se ei suinkaan ole. Päinvastoin voit
vapaasti valita sivun, jolle selaimesi käynnistyy. Ruuhkaisina aikoina
saatat joutua odottelemaan aika tovin sivun latautumista. Mikäli haluat
tyhjän sivun käyttöön, toimi näin:
- Avaa Käynnistä-valikosta Ohjauspaneeli ja sieltä Verkko-
ja Internet -yhteydet.
- Valitse ensimmäinen vihreäpohjaisista nuolista Asenna Internet-yhteys
tai…
- Avautuu valintaikkuna Ominaisuudet: Internet. Välilehdellä
Yleiset klikkaa Kotisivu-kohdassa Tyhjä sivu.
- Lopuksi klikkaa valintaikkunasta OK.
Kun seuraavan kerran avaat selaimesi, kotisivusi on nopein mahdollinen.
Internetistä saat paljon hyödyllistä koneellesi. Tässä nimenomaan Windows
XP:lle sopivaa tavaraa, näyttötekstin selkeyttäjä ClearType ja ohjelmapaketti
PowerToys. Alan lehdistä löydät osoitteita.
ClearType
- Kirjoita selaimesi Osoiteriville: http://microsoft.com/typography/cleartype/cleartypeactivate.htm
(internetosoitteen lopussa ei koskaan ole viimeisenä pistettä). Voit
aloittaa suoraan kahden kauttaviivan jälkeen, alku hoituu viran puolesta.
- Klikkaa tuota osoitetta. Siirryt Microsoftin sivuille. Tarjona on
maksutta ClearType-nimellä kulkeva uusi ominaisuus, joka parantaa erityisesti
ohuiden näyttöjen (kuten kannettavissa) tekstiä. Sitä kannataa kokeilla
perinteisellä kuvaputkinäytölläkin, ja ottaa käyttöön, jos hyvältä tuntuu.
ClearType käyttää mustan tekstin näytöllä esittämiseen myös muita värejä,
joten teksti saattaa näyttää kiusallisen kirjavalta. Toisaalta sen avulla
samalla tekstin luettavuus yleensä paranee.

- Klikkaa väkänen ruutuun. Vuorossa on Step 2 eli ClearTypen
säätö. Klikkaa Step 2.
- Esiin tulee kuuden ruudun asetelma, kussakin sama teksti. Klikkaa
sitä tekstiä, joka mielestäsi näkyy parhaiten. Tekstin ympärille ilmestyy
värillinen kehys merkiksi informaation perillemenosta. Nyt on jäljellä
Apply-painikkeen (Käytä) klikkaaminen. Valmis!
- Jos jostain syystä et pitäisi lopputuloksesta, saat ominaisuuden
pois käytöstä samassa osoitteessa. Klikkaa väkänen pois neliöstä.
PowerToys
- Kirjoita selaimesi Osoiteriville: http://www.windows2000faq.com/Articles/Index.cfm?ArticleID=23059.
Osoite johtaa sinut John Savill -nimisen henkilön FAQ-sivustolle. (FAQ
= Frequently Asked Questions eli usein esitettyjä kysymyksiä). Tässä
on nyt esimerkki siitä, miten yhdeltä sivulta löytää linkin toiselle
sivulle, josta saa jotain tarpeellista ladattua omalle koneelle.
- Klikkaa tuota kirjoittamaasi osoitetta. Sen varalta, että WWW-osoite
on muuttunut, panen tähän myös suoran osoitteen Microsoftin sivustoon:
www.microsoft.com/windowsxp/pro/downloads/powertoys.asp
– voit tietysti käyttää myös suoraan tätä Microsoftin osoitetta.
- Ensimmäistä osoitetta käyttämällä pääset Savill-sivustoon. Sivu alkaa
kysymyksellä ja vastauksella. Käyttäjät ovat kysyneet mistä löytyy PowerToys.
Vastaus kertoo XP:n PowerToys-ojelmiston sisällön ja jo ennen sitä sen
osoitteen. Tämä osoite ei ole pitkä litania, vaan linkki Microsoftin
sivustoon. Linkki löytyy alleviivattuna ensimmäisen tekstikappaleen
alimmalta riviltä (sanat: Web site). Klikkaa linkkiä. Valitse vaihtoehto
jossa tiedosto tallennetaan kovalevylle, tallenna se vaikkapa työpöydälle.
Käynnistä asennus halutessasi klikkaamalla työpöydälle ilmaantunutta
kuvaketta jahka koko asennustiedosto on ladattu.
- Microsoftin sivulla kerrotaan PowerToys-ohjelmien sisällöstä ja muistutetaan
siitä, että tukea näille ohjelmille ei heltiä, vaikka ne ovatkin Microsoftin
julkistamia. Heti tekstin alussa, varsinaisen tekstin oikealla puolella
on linkki nimeltä powertoys.exe. Klikkaa sitä, niin lataus koneellesi
alkaa normaalivarmistusten jälkeen eli sinulta kysytään, mitä tehdään
ja minne. Ohjeellinen latausaikakin löytyy.
- Vielä on jäljellä PowerToys-asennus kiintolevyllesi. Klikkaa lataamaasi
powertoys.exe-kuvaketta. Saat Velhon kaitsijaksi.
PowerToys tarjoaa käyttöösi peräti 11 uutta ominaisuutta XP:hen:
- Super-Fast User Switcher: Nopea aktiivisen käyttäjän vaihto
ilman sisäänkirjautumissivua. Vaatii että vähintään kaksi käyttäjää
on yhtä aikaa sisäänkirjautuneena (Windows | Q).
- Open Command Window Here: Avaa DOS-kehoite täällä – saat avattua
DOS-ikkunan hakemistoon joka sinulla on auki, vaikkapa Resurssienhallinnassa.
- Alt-Tab Replacement: Siirryttäessä (Alt | Sarkain) toiseen
käynnissä olevaan ohjelmaan, näyttää Windows myös ikkunan sisällön pikku
kuvana.
- TweakUI: Ohjauspaneeliin tulee käyttöösi uusi asetusryhmä:
TweakUI. Voit esimerkiksi poistaa linkkikuvakkeiden nuolet, jos niin
haluat.
- Power Calculator: lisää ominaisuuksia laskukoneeseen.
- Image Resizer: kuvatiedostojen resoluution muuttaminen hiiren
kakkosta käyttäen.
- CD Slide Show Generator: voit katsella kuvia kuin diaesitystä.
- Virtual Desktop manager: voit käyttää useita (korkeintaan neljää)
virtuaalisia työpöytiä.
- Taskbar Magnifier: suurennuslasitoiminto.
- HTML Slide Show Wizard: voit tehdä kuvaesityksiä digitaalikuvistasi
ja sijoittaa ne www-sivuillesi.
- Webcam Timershot: voit säätää nettikamerasi ottamaan kuvia
säännöllisin välein. Halutessasi kuvat tallennetaan automaattisesti.
Luultavasti suurin osa näistä on käytössäsi täysin tarpeettomia ominaisuuksia,
mutta osa voi olla riemastuttaviakin parannuksia. Voit hyvin vaikka asentaa
ensin kaikki, tutkia niiden ominaisuudet, ja poistaa lopuksi asennuksesta
ne joita et halua käyttää. Saat poistettua halaumasi osat valitsemalla
Käynnistä | Ohjauspaneeli | Lisää tai poista sovellus ja etsimällä
listasta P:n kohdalta Powertoys For Windows XP ja valitsemalla
Muuta (tai Poista jos haluat poistaa kaikki lisätyt osat).
Sitten hieman lisää käyttöharjoitusta.
- Näppäile ja klikkaa www.kolumbus.fi.
Avautuu Kolumbuksen kotisivu. Mainosten välkkyminen haittaa. Näppää
Esc niin johan loppui. Valitettavasti seuraavassa hetkessä eli ikkunassa
häiriö palaa ja täytyy uudelleen poistaa.
Kuten aikaisemmin kerrottiin, hiiren nuolen liikkuessa huomaat sen aika
ajoin muuttuvan kädeksi. Tuossa kohdassa on linkki. Siinä kun klikkaat,
tapahtuu jotain. Saat eteesi lisätietoja, siirryt toiseen kohtaan sivulla
tai aivan toiselle sivulle. Tämä siirtyily ei tunne aikaa eikä paikkaa.
Hetkessä saat ruudulle sivun vaikka Australiasta.
- Näppäile ja klikkaa www.soneraplaza.fi.
Näet toisen kotisivun. Toinen mutta ei juurikaan toisenlainen. Vieritä
näyttöä punamustalla präntättyyn Aihehakemistoon saakka.

- Klikkaa Matkailu-otsikon alta Ulkomaat. Tätä kirjoittaessa
näyttää siltä, että Soneralla on käytössään aikakone. Suuri osa mainostetuista
matkoista on jo menneisyyttä. Iso miinus Soneralle.
- Houkuttavat ostosmatkalle Lyoniin, Ranskaan. Artikkelin alla on linkki
kaupungin viralliselle sivulle. Käydään katsomassa www.lyon-france.com.
Lyonin kotisivu aukeaa nopeasti. Kielet ovat ranska ja englanti, Internetin
äidinkieli. Hakemallakaan ei tunnu avautuvan linkkiä mihinkään muualle.
Ehkä tämä Lyon riittää.
- Palataan kotimaahan. Kirjoita ja klikkaa www.helsinki.fi.
Tässä osoitteessa on ollut perinteisesti yksin Helsingin yliopisto,
mutta nyt on mukaan laskettu myös Helsingin kaupunki, joka ennen sai
norkoilla yhden ”ällän” päässä helvetistä osoitteessa www.hel.fi.
Kielissä löytyy. Suomen ja ruotsin lisäksi englanti, saksa, ranska ja
venäjä. Piste kotiin.

- Onkohan Helsinki Lyonin tapaan pussinperä? Siirry Helsingin yksin
pitämälle kotisivulle, siis tuolle jälkimmäiselle. Lupaavasti vasemman
laidan palkista löytyy otsikko Linkkejä muualle. Klikkaa sitä. Tämä
on sitä hypertekstiä eli tekstiä, joka on samalla linkki eteenpäin.

- Klikkaa Linkkejä muualle -palkista Muu maailma. Valitse Globalisaattori
ja katso mitä Pitcairn Islandsille kuuluu. Suunta on Pacific Islands.
Tuo suunta ratkaisee, se tekee tehtävästä helpon. Klikkaile ensin Oseania,
sitten Pacific Islands ja lopuksi Pitcairn Islands. Vastausta
kysymykseen ”Mitä kuuluu?” ei löytynyt täältä, sillä kaikki linkit olivat
pimeitä. Jylhä kuva sentään näkyi.

Internet eli tuttavallisesti netti on maapallonlaajuinen tietokoneyhteyksien
verkoista muodostuva verkosto.
Internetin toiminnan tekniset yksityiskohdat eivät ole netin käyttämisen
kannalta tärkeitä tietää. On palvelimia, reitittimiä sun muita vekottimia.
Niiden tehtävänä on hoitaa netin toiminta. Sinun osaksesi jää Internetin
käyttäminen. Siitä selviät helposti, parhaana todisteena tästä ovat sadat
miljoonat käyttäjät eri puolilla maapalloa.
Mitä Internetissä on?
1. Sähköisessä muodossa palvelinkoneisiin tallennettua tekstiä, ääntä,
kuvaa, liikkuvaa kuvaa…
2. Julkaisukynnys on netissä hyvin matala. Tekijänoikeuskysymyksetkin
ovat vielä pitkälti ratkaisematta.
3. Kaksisuuntainen tiedonkulku.
4. Tilaa on.
5. Kukaan ei määrää.
6. Sensuuria ei ole.
7. Internetin osilla on omistaja, kokonaisuudella ei. (Erään suuren yhdysvaltalaisen
alan yrityksen varapääjohtaja oli tosin erehtynyt luulemaan firmansa omistavan
koko Internetin. Jos tämä on sinusta ratkiriemukasta, niin lisää vastaavia
hykerryttäviä anekdootteja löydät englannin kielellä osoitteesta http://rinkworks.com/stupid/.
Nettiä käyttäessäsi kannattaa kuitenkin aina muistaa sanonta ”Älä usko
mitään, pidä kaikkea mahdollisena”.)

Tieto liikkuu Internetissä pilkottuna enintään puolentoista kilotavun
paketteihin. Paketit kulkevat eri reittejä ja systeemi kestää myös jonkin
koneen kaatumisen, sillä paketeille löytyy vaihtoehtoisia väyliä. Lopuksi
paketit pannaan järjestykseen ja se operaatio on ohi. Paketit eivät kulje
”lajittelukeskuksen” kautta, sillä mitään keskusta ei todellakaan ole.
Käyttäjä ei huomaa näitä paketteja lainkaan. Tästä tiedonsiirtotavasta
johtuen yhteyden nopeus kaukaisiin kolkkiin tai kuormitettuihin palvelimiin
saattaa vaihdella valtavasti. Tunnin päästä yhteysnopeus voi olla jopa
satakertainen tai vastaavasti tolkuttomasti hitaampi, tai sitten ei.
WWW (World Wide Web eli maailmanlaajuinen verkko) koostuu sähköisessä
muodossa olevista, toisiinsa verkon tapaan linkitetyistä tiedostoista,
joita säilytetään ja ”pyöritetään” palvelimiksi kutsutuissa tietokoneissa
eri puolilla maapalloa.
Monen mielestä WWW on sama kuin Internet. Internet on kuitenkin enemmän
kuin pelkkä WWW. Yksi esimerkki tästä on Sähköposti-luvussa käytetty ftp-tiedonsiirto.
Kun klikkaat linkkiä, mitä tapahtuu? Klikkauksella panet liikkeelle
pyynnön lähettää ”kopio” kyseisestä osoitteesta löytyvistä tiedostoista
koneellesi. Nämä tiedostot muodostavat yhdessä www-sivun, jonka selaimesi
osaa sinulle näyttää. Yhteyden hoitaa Internet-operaattorisi palvelin.
Vastaanottavassa päässä palvelin lähettää pyytämästäsi sivusta ”kopion”.
Tuo palvelin ei jätä ”linjaa auki” ja odottele, pyydätkö vielä lisää.
Mitään auki olevaa yhteyttä tilatulle sivulle tai sen ”kopion” lähettäneelle
palvelimelle ei ole. Pyyntösi kuormittaa verkkoa vain sen hetken, kun
tietoa siirretään – ja vain siinä kohdassa, missä tieto sattuu juuri silloin
kulkemaan.
WWW-sivu ei ole lainkaan sivu siinä merkityksessä kuin kirjan tai lehden
sivu. Se ei ole määrämittainen yksikkö, eikä se välttämättä näy kerralla
tietokoneesi näytöllä. Kotisivuksi kutsutaan ainoata sivua tai useamman
sivun eli sivuston ensimmäistä sivua.
Lisäkustannuksia pelkäämättä voit siis tarvitessasi klikata linkkiä
hiiren kakkosella ja valita vaihtoehdon Avaa uudessa ikkunassa. Näin sinulla
on joukko WWW-sivuja, joita voit tarkastella ja tarvittaessa vaikka tulostaa.
Tallentamattomat sivut katoavat tietysti, kun suljet tietokoneesi.

Hakemisto
10.Sähköposti
|